Eläinturismissa on monenlaisia ongelmia ja joskus voi olla vaikea päällepäin sanoa, onko kohde eettinen vai ei. Jotkut kohteet väittävät täälläkin olevansa elefanttien turvakoteja, vaikka todellisuudessa eivät ole. Pelkkä sanctuary-sana nimessä ei vielä takaa mitään. Esimerkiksi elefantin selkäranka on sen heikoin kohta, eikä siis kestä ihmisen painoa. Nykyään onneksi moni jo tietää, ettei elefantilla kuulu ratsastaa.











Tällä matkalla ollaan nähty, mitä eläinturismi voi pahimmillaan ja parhaimmillaan olla. Täältä Chiang Maistakin löytyy kaksi eläinturismin ääripäätä: Tiger Kingdom ja Elephant Nature Park. Tiger Kingdomissa turisti pääsee kuvauttamaan itsensä tiikereiden kanssa samassa häkissä. Täällä kuulemma tiikerit huumataan ja niiden kynnet ja hampaat poistetaan, jotta ne olisivat turisteille vaarattomia. Siinä sitten koko perhe pääsee silittämään kivaa tiikeriä, joka on maannut huumattuna paikallaan koko päivän. Yök. Emme suosittele.

Elephant Nature Park puolestaan on norsujen turvakoti, jonne niitä pelastetaan kurjista oloista. Täällä elävät norsut ovat peräisin muun muassa norsuratsastustiloilta, metsänkaatotöistä ja sirkuksista. Muutama pelastettu oli astunut maamiinaan. Osa on myyty puistoon, sillä ne ovat käyneet liian vanhoiksi, eivätkä pysty enää tekemään omistajilleen rahaa. Puisto on perustettu vuonna 1995 yhden naisen toimesta. Sangduen “Lek” Chailert on omistanut koko elämänsä Aasian norsujen auttamiselle ja aikoo jatkaa niiden pelastamista niin kauan kun pystyy. Hän oli vuosia nähnyt, kuinka elefantteja käytetään ihmisten hyväksi viihdykkeinä tai erilaisissa raskaissa töissä ja halusi tähän muutoksen. Niinpä Lek perusti turvakodin kaltoin kohdelluille elefanteille ja tällä hetkellä puistossa asuu jo yli 60 onnellista norsua. Täällä ne saavat tehdä juuri niin kuin haluavat ja ihmiset menevät niiden ehdoilla. Lukuiset vapaaehtoiset auttavat puiston pyörittämisessä päivittäin, mutta lisää apua kaivataan edelleen.




Elefantit saavat perustaa vapaasti omia laumojaan ja tapasimmekin pari hauskaa perheporukkaa. Yhden perheen nuorin poikanen ei tykännyt emonsa kahdesta ystävästä, eikä emo tykännyt parhaan ystävänsä ystävästä. Emon paras ystävä taas huolehti mielellään poikasesta, jopa niin, että emon mielestä tämä meni jo liiallisuuksiin. Tämä poikainen on lisäksi innokas uimari. Jopa niin innokas, että se eksyy säännöllisesti alueella virtaavan joen väärälle puolelle. Poikasen oma ihmishoitaja-raukka joutuu siis aina uimaan virtaavan joen poikki innokkaan poikasen perässä ja ohjaamaan tämän takaisin lauman luokse. Tämä toistuu kuulemma melkein joka päivä ja aina se on haettava takaisin, muuten sen perään lähtee koko lauma. Jokaisella perheellä oli vastaavat omat pikku kiistansa, kärhämänsä ja suhdedraamansa. jossa pohditaan kuka tykkää tai ei tykkää kenestäkin. Samalla lailla ne akat täälläkin juoruilee ja kyräilee keskenään :D Suurin osa täällä olevista elefanteista on tosiaan naaraita. Muutama uroskin oli, mutta ne olivat omissa aitauksissaan.













Elefanttien tarinat ennen puistoon päätymistä olivat toinen toistaan järkyttävämpiä, mutta tässä yksi hirveimmistä:

Vuonna 1961 syntynyt Jokia-elefantti pelastettiin laittomalta metsätyömaalta Myanmarin rajalta. Jokia kiskoi raskaita tukkeja metsässä päivästä toiseen ihmisten orjana. Sen ei annettu pysähtyä edes synnyttämään saatika huolehtimaan vastasyntyneestä poikasestaan, vaan sen täytyi jatkaa heti töitä. Poikanen kuoli tukkien alle. Tästä pahoin järkyttyneenä Jokia kieltäytyi jatkamasta tukkien vetämistä, jolloin sen omistaja puhkaisi raivoissaan sen silmän. Jokia hyökkäsi miehen kimppuun, jolloin mies hakkasi norsukoukulla Jokiaa ja lopulta sen viimeisenkin silmän sokeaksi.

Lek kuitenkin onnistui pelastamaan Jokian vuonna 1999 ja nyt se elää vapaana puistossa. Jokialla on nyt oma lauma ja ystäviä. Ystävät auttavat sokeaa Jokiaa, joka traumoistaan huolimatta on lempeä ja rauhallinen.

Elephant Nature Park on todella suosittu, joten tänne kannattaa varata päivä mahdollisimman aikaisin!

💜 EMMI