Tegalalangin riisiterassit - Menolippu Balille - matkablogi

Tegalalangin riisiterassit

By Emmi - heinäkuuta 11, 2018


Tegalalangin riisiterassit sijaitsevat noin 10 km Ubudista pohjoiseen. Tämä riisiterassien keskittymä kerää paljon turisteja kuvauksellisten maisemien takia, eikä ihme 💜

Ollaan täällä Ubudissa todettu parhaaksi liikkua skootterilla paikasta toiseen. Skootteri on ehdottomasti nopein, halvin ja helpoin tapa matkustaa, kunhan vain tottuu liikenteeseen. Tegalalangiin otettiin myös skootteri alle ja päristeltiin paikalle iltapäivällä. Heikki luovii liikenteen seassa jo tosi taitavasti ja ongelmitta. Itsehän ajoin jo kerran auton perään (tosi hiljaa, vähän vaan kopsahti) ja toisen kerran katukivetykseen eli mun ajamiset taisi olla siinä :D

Ajomatkalla riisiterasseille pääsi nauttimaan upeista maisemista, eikä ruuhkaa ollut ollenkaan. Päästiin parissakymmenessä minuutissa perille ja tuttuun tapaan paikalle käveltiin krääsämyymälöiden läpi. Sisustusjutut on kyllä täällä ihania ja jos oltaisiin menossa kotiin (ja meillä olisi asunto, jota sisustaa haha) sekoaisin ehkä hiukan.



Monesti sanotaan, että riisiterasseille kannattaa suunnata heti aikaisin aamusta, jotta välttäisi pahimmat ruuhkat. Meidän aamut alkaa vielä aika hitaasti, joten mentiin iltapäivällä, mutta ei silloinkaan turistien määrä ihan mahdoton ollut. Sisäänpääsymaksua ei ilmeisesti ollut tai ei reagoitu, jos meiltä yritettiin sellaista periä. Täällä alkaa jossain vaiheessa vastaamaan kaikkiin kysymyksiin automaattisessti 'no thank you', eikä sillä juuri ole väliä kuuleeko kysymystä ihan kokonaan (yleensä yes, miss taksi??). Yhdessä kohdassa kerättiin lahjoituksia, jossa annoimme 10 000 IDR (0,60e), joka tuntui riittävän.

Näilläkin riisipelloilla käytetään Subak-kastelujärjestelmää, joka on ainutlaatuinen Balilla. Noin 700-luvulta peräisin olevassa Subak-järjestelmässä vesi valuu pelloille temppelien läpi. Subak noudattaa Tri Hita Karana-filosofiaa, joka pohjaa luonnon, jumalien ja ihmisten tasapainoon.




Meille sattui pilvinen päivä, niin kuvatkin on ihanan synkeitä! Tegalalangissa saa kulumaan aikaa, jos haluaa nähdä koko alueen. Me yritettiin kiertää koko paikka ympäri, mutta eksyttiin aika monta kertaa, sillä vaikka pelloilla onkin opasteita, aina ne eivät vie sinne mitä kyltissä sanotaan, vaan ne saattavat viedä vaikka viljelijän omalle kaupalle (kuinkas sattuikaan) tai perheen pihalle. Turistit huutelivat toisilleen ohjeita oikeasta reitistä ulos terasseilta ja mekin opastettiin (väärin tosin) samaa pappaa perheineen niin monta kertaa, että lopulta moikkailtiin vielä peltojen ulkopuolellakin :D



Rinteet voivat olla myös aika jyrkkiä ja liukkaita ja nähtiinkin muutama ihan kunnon pyllähdys. Kenellekään ei kuitenkaan sattunut mitään, mutta tarkkana saa olla. Ihmeteltiin näitä maisemia usean tunnin ajan, eikä ihme, että näitä kuvataan joka toiseen postikorttiin Balilta.

Millonkohan Suomessa aletaan järjestämään ruispeltoretkiä kiinalaisille turisteille?




  • Share:

You Might Also Like

0 kommenttia

Jätä kommentti <3