Parasta Balia - ensimmäinen viikko Ubudissa - Menolippu Balille - matkablogi

Parasta Balia - ensimmäinen viikko Ubudissa

By Emmi - heinäkuuta 12, 2018

Ollaan nyt majailtu Ubudissa hiukan yli viikko ja rakastetaan edelleen palavasti tätä paikkaa ja meidän kotia! Istutaan aamuisin terassilla kahvilla ja fiilistellään. Juttelen samalla usein perheen mummon kanssa, joka tuo meidänkin ovelle uhrilahjoja pienissä koreissa. Täällä naiset käyttää paljon aikaa näiden pienten lahjojen tekemiseen ja ainakin meidän vuokranantajaperhe kuluttaa niitä ihan hyvän määrän päivässä. Meillä käy edelleen siivooja joka päivä, vaikka koitin varovasti vihjaista, että se ei ehkä ole tarpeen, mutta kiitos kuitenkin. En valita, sillä tiskitkin tiskataan, jos niitä on keittiöön unohtunut.




Asutaan noin kilsan päässä pääkadulta, joka on just sopiva etäisyys, että kotona on hiljaista, mutta keskustaan pääsee nopeasti. Ollaan käyty tsekkaamassa jo muutama must-paikka, kuten Ubudin apinametsä ja Tegallalangin riisiterassit, mutta enimmäkseen ollaan otettu rennosti, kävelty kaupungilla ja etsitty tulevaa vakkariravintolaa. Meidän naapurissa on potentiaalinen söpö pieni warung, josta saa halpaa ja ihan mukiinmenevää ruokaa. Mun ruoka maksoi 0,50 e, annos vaan oli aika pieni, mutta noitahan voi tilata vaikka kaksi :D

Käytiin yksi ilta Ubud Documentary Clubin ilmaisessa dokkarileffaillassa, jossa pyöri sinä iltana Jane. Leffa näytettiin Alchemyssa, joka on ihan supermahtava raakavegaanikahvila. Siellä voi tilata mitä vaan listalta ja kaikki on hyvää. Dokkarileffoja pyörii Alchemyssa vissiin joka torstai-ilta ja leffaan saa toki viedä eväitä ravintolan puolelta.

Alchemyn jättisalaatti
Ajetaan usein sellaisen tosi indianajones-alueen ohi, jossa on kuulemma jonkinlainen vesiputous, mutta meille ei ole vielä selvinnyt, mikä se on. Tielle näkyy rakennuksia, liaaneja ja jotain kivikkoista vesialuetta, joka käydään tutkimassa joku päivä. Ubud on siitä ihmeellinen, että pääkadulta voi astua hiukan sivuun ja on heti jo viidakossa tai jonkun upean temppelin pihalla. Ajettiin tämän alueen ohi muun muassa matkalla Campuhan Ridge Walk -kävelyreitille, joka on yksi Ubudin suosituista nähtävyyksistä. Reitti on parin kilometrin mittainen ja kulkee pienten kylien läpi. Me tosin käännyttiin ensimmäisen kylän kohdalla ympäri, kun luultiin, että reitti loppuu siihen. Campuhan Ridge Walk kulkee tosiaan vain yhteen suuntaan. 





Meidän lähin iso kauppa on Bintang, josta haetaan lähinnä aamupalat ja hedelmät. Ei olla vielä saatu aikaiseksi nousta Ubudin aamutorille (aukeaa ennen auringonnousua neljän kieppeillä), josta saisi ostettua tosi edullisesti hedelmät ja vihannekset koko viikolle, niin ollaan tyydytty Bintangin valikoimaan. Ei hedelmät siis kaupassakaan kalliita ole: pussillinen mangoja taisi maksaa 2e. Bintang on niitä harvoja paikkoja, jossa käy kortti - kaikkialla täytyy olla käteistä. Isoin seteli, jonka automaatista saa on 6e ja käteistä saa vain tietyn summan päivässä. Esimerkiksi vuokraa varten täytyi käydä nostamassa parin päivän ajan maksimisummaa automaatista ja meidän vuokra on kuitenkin sen parisataa :D

Löydän täältä koko ajan uusia suosikkihedelmiä, joita en ole ennen maistanut. Ensin oli snake fruit, sellainen käärmeenmunan näköinen omituisen suomuinen, mutta sisältä omenamainen. Ubudissa maistoin ensimmäisen kerran mangosteenia, joka kiilasi samantien kärkeen. En tiedä onko sillä mitään tekemistä mangon kanssa (tuskin), maku ei ainakaan ole sama. Mangosteen muistuttaa jotain karkkia, mutta en ole vielä keksinyt mitä. Tämäkin hedelmä on tosi omituinen - tummanpunainen kuori revitään auki ja sen sisältä syödään valkoiset, pehmeät pallerot. Heikki ei tykkää, sillä sen mielestä se koostumus on ällö, mutta mä rakastan :D


Ruokakassien kuljettaminen skootterilla on aika mielenkiintoista, mutta toisaalta, kuljettaahan nää paikalliset skootterilla helposti nelihenkisen perheen koirineen, joten ehkä ne pari kassia menee mukisematta jatkossakin :D

💜 Emmi

  • Share:

You Might Also Like

0 kommenttia

Jätä kommentti <3