Meidän matkan virallinen Thaimaa-osuus alkoi hiukan yli viikko sitten, kun saavuttiin Phuketiin. Phuketissa vietettiin vain muutama päivä ja hyvä niin. Arveltiin, että se ei olisi ihan meidän juttu, mutta haluttiin kuitenkin käväistä. Majoituttiin Surin Beachilla, jonka ranta oli itse asiassa tosi kaunis ja vähäturistinen. Hiekka valkoista ja meri turkoosia, juuri niin kuin pitääkin. Hiukan roskainen se oli ja aallot niin isoja, että uiminen oli kielletty.
Auringonlaskun aikaan paikalla oli meidän lisäksi vain muutama paikallinen ja hääpari ottamassa valokuvia. Täytyy kuitenkin muistaa, että olimme paikalla iltapäivällä ja lisäksi on low season, joten voi olla, että ranta on tavallisesti suositumpi. Hotellimme Surin Sweet oli myös tosi kiva, eikä tehnyt matkabudjettiin isoa lovea. Viiden yön majoitus kahdelta maksoi noin 60€. Meidän huone oli tosi iso ja hotellilla oli uima-allas, jota saatiin käyttää. Taidettiin olla paikan ainoita vieraita, joten saatiin rauhassa vallata allas omaan käyttöömme.
Seikkailtiin rannan vieressä oleville kallioille, josta löydettiin jopa pieni luola. Viime aikoina paljon uutisissa olleen paikallisen jalkapallojoukkueen kohtalo mielessä ei tällä kertaa menty sisään :D Rantakivikko oli ihan täynnä isoja rapuja ja aallot huikeita, kun ne löivät korkeaa kalliota vasten. Surin Beach oli alueena tosi rauhallinen, mutta onnistuttiin löytämään muutama kiva ja edullinen ravintola. Ravintoloissa oli aina ensin tekstit venäjäksi, sitten vasta englanniksi, joten suurimman kävijäryhmän voi varmaan arvata. Rannalta ei löydetty yhtäkään ruokapaikkaa tai edes mehukiskaa, joka oli aika yllätys.
Käväistiin viimeisenä iltana Patongissa viettämässä mun synttäreitä. Huh huh mikä paikka. Bangla Roadilla tuntui, että olisi vetäisty keskelle jotain keskinkertasta postapocalyptista sci-fi-leffaa tai ehkä siihen Star Warsin kohtaukseen, jossa Jabballe esiintyy niitä erilaisia tanssioita.
Vastaan tuli koko ajan oudompia juttuja ja paettiin aika pian paikalta. Älkää menkö katsomaan sitä kuuluisaa ping pong -showta tai tukeko mitään vastaavaa millään tavalla. Tytöt saattaa paikan päällä hymyillä, mutta todellisuus lienee toinen. En suosittele kenellekään.
Aamulla kirjattiin itsemme ulos hotellista ja lähdettiin kohti Ko Phan Gnania. Oltiin ostettu pakettimatka meidän hotellin viereiseltä kiskalta, johon kuului kuljetus Surat Thanin satamaan ja siitä lautta saarelle. Matkaa oli vain hiukan yli 300 km, mutta yli 12 h siinäkin taas meni. Täällä kannattaa varata REILUSTI aikaa matkustamiseen. Aina joku kulkuväline on myöhässä, hajoaa tai ei tule, joten tiukkaa aikataulua ei saa olla. Meillä ei onneksi ollut mikään kiire, mitä nyt nälkäkiukutti puolet ajasta :D Ensin meidät haki hotellilta minibussi, jolla ajettiin Phuketin bussiasemalle. Tässä meni jo pari tuntia, sillä bussi haki matkalla muitakin. Jos olisi ollut fiksu, niin olisi ajanut taksilla suoraan bussiasemalla parissakymmenessä minuutissa, mutta noh. Sitten oikean bussin kyytiin, jolla ajettiin kuutisen tuntia Surat Thaniin. Siitä lava-autolla matkatoimiston pihalle odottamaan toista bussia, joka vei meidät satama-alueelle. Lautta oli yllättäen myöhässä ja kun siihen päästiin oli vielä kahden ja puolen tunnin matka perille. Päästiin kummalliseen lava-autotaksiin Phanganilla onneksi heti ja sitten oltiinkin jo perillä! Meidän vuokraisäntä oli vastassa, saatiin avaimet ja mentiinkin aika pian nukkumaan.
Ensivaikutelmat Phanganilta: rauhallinen, turvallinen, siisti, helppo, kaunis, leppoisa. Me asutaan Sritanun alueella, joka on hippipaikan maineessa ja sen kyllä huomaa. Meidän vuokraisäntäkin on melkoinen haahuilija, eikä täällä aluksi toiminut juuri mikään niin kuin piti. Se varmaan pitää mua ihan kauheana takakireänä valittajana, kun joka päivä laitan sille viestiä jostain pikkuasiasta (esim. wc ei toimi). Ajattelin uskaltaa pian paikalliselle muay thai -salille, sillä en ole päässyt treenaamaan pitkään aikaan! Toivottavasti on kaikki hampaat tallella vielä huomenna :D
💜 Emmi
Auringonlaskun aikaan paikalla oli meidän lisäksi vain muutama paikallinen ja hääpari ottamassa valokuvia. Täytyy kuitenkin muistaa, että olimme paikalla iltapäivällä ja lisäksi on low season, joten voi olla, että ranta on tavallisesti suositumpi. Hotellimme Surin Sweet oli myös tosi kiva, eikä tehnyt matkabudjettiin isoa lovea. Viiden yön majoitus kahdelta maksoi noin 60€. Meidän huone oli tosi iso ja hotellilla oli uima-allas, jota saatiin käyttää. Taidettiin olla paikan ainoita vieraita, joten saatiin rauhassa vallata allas omaan käyttöömme.
Seikkailtiin rannan vieressä oleville kallioille, josta löydettiin jopa pieni luola. Viime aikoina paljon uutisissa olleen paikallisen jalkapallojoukkueen kohtalo mielessä ei tällä kertaa menty sisään :D Rantakivikko oli ihan täynnä isoja rapuja ja aallot huikeita, kun ne löivät korkeaa kalliota vasten. Surin Beach oli alueena tosi rauhallinen, mutta onnistuttiin löytämään muutama kiva ja edullinen ravintola. Ravintoloissa oli aina ensin tekstit venäjäksi, sitten vasta englanniksi, joten suurimman kävijäryhmän voi varmaan arvata. Rannalta ei löydetty yhtäkään ruokapaikkaa tai edes mehukiskaa, joka oli aika yllätys.
Käväistiin viimeisenä iltana Patongissa viettämässä mun synttäreitä. Huh huh mikä paikka. Bangla Roadilla tuntui, että olisi vetäisty keskelle jotain keskinkertasta postapocalyptista sci-fi-leffaa tai ehkä siihen Star Warsin kohtaukseen, jossa Jabballe esiintyy niitä erilaisia tanssioita.
Vastaan tuli koko ajan oudompia juttuja ja paettiin aika pian paikalta. Älkää menkö katsomaan sitä kuuluisaa ping pong -showta tai tukeko mitään vastaavaa millään tavalla. Tytöt saattaa paikan päällä hymyillä, mutta todellisuus lienee toinen. En suosittele kenellekään.
Aamulla kirjattiin itsemme ulos hotellista ja lähdettiin kohti Ko Phan Gnania. Oltiin ostettu pakettimatka meidän hotellin viereiseltä kiskalta, johon kuului kuljetus Surat Thanin satamaan ja siitä lautta saarelle. Matkaa oli vain hiukan yli 300 km, mutta yli 12 h siinäkin taas meni. Täällä kannattaa varata REILUSTI aikaa matkustamiseen. Aina joku kulkuväline on myöhässä, hajoaa tai ei tule, joten tiukkaa aikataulua ei saa olla. Meillä ei onneksi ollut mikään kiire, mitä nyt nälkäkiukutti puolet ajasta :D Ensin meidät haki hotellilta minibussi, jolla ajettiin Phuketin bussiasemalle. Tässä meni jo pari tuntia, sillä bussi haki matkalla muitakin. Jos olisi ollut fiksu, niin olisi ajanut taksilla suoraan bussiasemalla parissakymmenessä minuutissa, mutta noh. Sitten oikean bussin kyytiin, jolla ajettiin kuutisen tuntia Surat Thaniin. Siitä lava-autolla matkatoimiston pihalle odottamaan toista bussia, joka vei meidät satama-alueelle. Lautta oli yllättäen myöhässä ja kun siihen päästiin oli vielä kahden ja puolen tunnin matka perille. Päästiin kummalliseen lava-autotaksiin Phanganilla onneksi heti ja sitten oltiinkin jo perillä! Meidän vuokraisäntä oli vastassa, saatiin avaimet ja mentiinkin aika pian nukkumaan.
Ensivaikutelmat Phanganilta: rauhallinen, turvallinen, siisti, helppo, kaunis, leppoisa. Me asutaan Sritanun alueella, joka on hippipaikan maineessa ja sen kyllä huomaa. Meidän vuokraisäntäkin on melkoinen haahuilija, eikä täällä aluksi toiminut juuri mikään niin kuin piti. Se varmaan pitää mua ihan kauheana takakireänä valittajana, kun joka päivä laitan sille viestiä jostain pikkuasiasta (esim. wc ei toimi). Ajattelin uskaltaa pian paikalliselle muay thai -salille, sillä en ole päässyt treenaamaan pitkään aikaan! Toivottavasti on kaikki hampaat tallella vielä huomenna :D
💜 Emmi
0 kommenttia
Jätä kommentti <3