Saavuttiin takaisin Balille vajaa kaksi viikkoa sitten ristiriitaisissa tunnelmissa. Tykkäsin tosi paljon Thaimaasta ja olisin helposti viihtynyt siellä pidempäänkin. Viimeksi Balilta pois pääseminen tuntui helpotukselta tämän maanjäristysepisodin jälkeen, joten tunnelmat koneessa matkalla kohti Denpasaria oli vähintäänkin mietteliäät.



Päästiin kuitenkin ongelmitta Uluwatuun, josta olin buukannut meille majoituksen. Uluwatu on alue Balin eteläosassa ja se tunnetaan rentona surffikohteena. Ensivaikutelma Uluwatusta ei ollut paras mahdollinen, sillä koko alue vaikutti jotenkin kuivuneelta ja värittömältä taksin ikkunasta katsottuna. Ei oltu nukuttu yli vuorokauteen, sillä Krabilta oli Uluwatuun yllättäen pidempi matka kuin Helsinki-Vantaalta Denpasariin, joten ehkä osa tuosta menee väsymyksen piikkiin.

Saavuttiin meidän hostelliin/hotelliin, jonka luonnollisesti omisti brasilialaisten surffareiden porukka. Casamar Bali oli todella kiva ja omistajat ihan huipputyyppejä, joten vahva suositus tälle! Meidän huoneen lukko piti kyllä heti ensitöikseen vaihtaa, sillä edellinen asukas oli vienyt avaimen mukanaan. Illalla mentiin niin aikaisin nukkumaan kun kehdattiin. Olin ollut koko päivän jo valmiiksi säikkynä Balille paluusta ja nukuin illan toinen silmä auki, taskulamppu kädessä valmiina juoksemaan. Majoitusvalinta ei sikäli ollut paras mahdollinen, sillä meidän huone sijaitsi melko korkealla toisessa kerroksessa. Noh, eiköhän heti ENSIMMÄISENÄ yönä rytissyt uudelleen. Heräsin paniikissa klo 2.45, kun sänky tärisee puolelta toiselle. Otsalamppu valmiiksi päässä huudan Heikkiä hereille ja samalla hetkellä tärinä jo lakkaakin. Heikki kertoo vakavalla naamalla (yhä sikeässä unessa) tietävänsä varmuudella, mitä se oli, mutta ei maanjäristys ainakaan :D Menen ulos katsomaan, mutta kukaan ei vaikuta olevan hereillä. Aamulla selviää, että kyseessä oli Balinmerellä tapahtunut 6.0:n järistys, joka oli tuntunut ympäri Balia. Meidänkin koko hotelli oli kuulemma herännyt ja osa juossut ulos. Kiitos Bali mahtavasta tervehdyksestä, mutta ei ollut tarpeen!

En nukkunut loppuyönä ollenkaan vaan päivitin maanjäristyssovellusta ja uutissivustoa vuoronperään. Mitään ei kuitenkaan enää tapahtunut ja seuraavana yönä sai nukkua rauhassa.











Tuosta on nyt pari viikkoa aikaa ja tunnelmat jo paljon kepeämmät. Bali on edelleen kiva, eikä pienistä järistyksistä ole yleensä mitään haittaa. Ei myöskään tuomittu Uluwatua ensivaikutelman perusteella vielä ja hyvä niin, sillä paikka osoittautuikin varsin huikeaksi, mutta siitä lisää myöhemmin, nyt lähdetään etsimään Balin parasta Nasi Gorengia!

💜 Emmi